• Facebook
  • LinkedIn
  • Youtube
 
Finland  
 
 

Saako Turku raitioliikenteen? WSP selvitti eri vaihtoehtoja.

Turun kaupunki on tilannut WSP:ltä suunnitelman mahdollisesti rakennettavan raitiotien vaikutuksista, vertailuvaihtoehdoista, kustannusarvioista ja laajenemismahdollisuuksista. Turun kaupunki on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin noin 1 600 asukkaalla vuodessa. Seudun sisäisten matkojen määrän ennustetaan kasvavan 25 %:lla vuoteen 2035 mennessä. Nykyisen liikenneverkon välityskykyä ei voi nostaa samassa suhteessa kasvun kanssa keskustan tilanpuutteen vuoksi. Tämän takia kaupunki halusi selvittää, mikä olisi sille paras joukkoliikennemuoto tulevaisuudessa. Päätös mahdollisesta raitiotiestä tehdään syksyllä 2015.

 

Suunnittelutyö kesti reilu kaksi vuotta. WSP teki sen yhteistyössä Rambollin, Transport Technology Karlsruhen, Ratatekin sekä Tampereen Yliopiston kanssa. Suunnittelutyössä tehtiin tiiviisti yhteistyötä myös kaupunkilaisten ja sidosryhmien kanssa, joiden kommentit huomioitiin suunnittelussa.

Yleissuunnitelma tehtiin vaiheittain

Laaditun yleissuunnitelman mukaan raitiotiet tukisivat kaupungin pitkäjänteistä kehittämistä. Raitioteiden rakentamisella pyrittäisiin houkuttelemaan yksityisiä ja julkisia investointeja, luomaan kasvua sekä muuttamaan Turun urbaania ilmettä.  Yleissuunnitelman tuloksena nähtiin, että joukkoliikenteen kehittämisen tulisi olla pitkäjänteistä sekä sen pitäisi olla kytkettynä maankäytön kehittämiseen.

Työ toteutettiin vaiheittain. Raitiotien yleissuunnitelmalle asetettiin seuraavat tavoitteet:

1) kaupungin kilpailukyvyn, kasvun ja keskustan vetovetovoiman kasvattaminen
2) kestävä kaupunkirakenne
3) sujuva liikennejärjestelmä ja houkutteleva joukkoliikenne
4) kaupungin asukkaiden viihtyvyyden ja hyvinvoinnin parantaminen
5) taloudellisesti kestävä investointi

Työssä otettiin kantaa myös raitioteiden laajentumiseen naapurikuntiin Raisioon ja Kaarinaan sekä Turun sisällä Hirvensaloon, Linnakaupunkiin sekä myöhemmässä vaiheessa lentoasemalle.

Yleissuunnitelma laadittiin kolmihaaraiselle raitiotieverkolle, vaikka ensimmäinen vaihe käsittäisikin kaksihaaraisen raitioverkoston. Kolmihaaraisen raitiotieverkon läheisyyteen on vuoteen 2035 mennessä arvioitu sijoittuvan lähes 20 000 uutta asukasta ja noin 11 000 uutta työpaikkaa. Raitiotieverkon läheisyydessä suurimmat maankäytön kehittämispotentiaalin keskittymät ovat Paalupaikalla, Itäharjulla ja Skanssissa. Työ selvityksissä tuli ilmi, että nykyturkulaisista noin 23 % asuu 400 metrin linnuntie-etäisyydellä ja noin 32 % 600 metrin linnuntie-etäisyydellä suunnitellusta kolmihaaraisen raitiotieverkon pysäkeistä.

Raitiotien rakentamisella ei ole tarkoitus poistaa keskustasta autoja, vaan siirtää läpiajoliikenne muualle.

Miten raitiotiet toimisivat?

Suunnitelmassa ehdotettiin muun muassa, että raitiotiellä olisi molempiin suuntiin omat raiteet, perinteistä raitiotietä loivempi geometria sekä nykyisiä busseja harvempi pysäkkiväli. Raitiovaunut olisivat matalalattiaisia sekä matkustajakapasiteetiltaan selvästi nykyisiä busseja suurempia. Raitiovaunuliikenne optimoitaisiin bussilinjaston kanssa, ja niiden vuorovälinä olisi ruuhka-aikana päiväliikenteessä 7,5 minuuttia. Lisäksi matkanopeus olisi keskimäärin 21 km/h ja pysäkkiväli noin 400 m. Radan rakentamiskustannuksiksi on arvioitu noin 303 miljoonaa euroa.

Lue lisää Raitiotie-raportista

Katso ratikka-animaatio, miltä Turun liikenne näyttäisi tulevaisuudessa