• Facebook
  • LinkedIn
  • Youtube
 
Finland  
 
 

Kaupunki palveluna – elinvoimaa joustavimmin

Kaupunkien väestömäärän kasvaessa on hyödyksi keskustella paitsi tavoista, joilla kaupunkirakenne kasvuun vastaa, myös laajemmin kaupungin funktiosta ja sisällöstä sekä kaupungin tuottamisen tavoista. Kaupunkien suunnittelulta vaaditaan määrätietoista strategista kokonaisotetta. Markkinatalous ei yksin tuota ratkaisua kaupunkiseuduille, vaikka se onkin hyvä renki.

 

Kaupungissa ihmiset kohtaavat, ajatuksia ja tavaroita vaihdetaan, uusia ideoita syntyy, kysyntää ja tarjontaa muodostuu, työvoimaa ja työpaikkoja tarjoutuu. Nämä puolestaan mahdollistavat taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen aktiivisuuden – elinvoiman ja sopeutumiskyvyn  muodostumisen. Suotuisalle kehitykselle hyvät lähtökohdat antavat väestön monipuolinen ja korkealaatuinen koulutus sekä työn tekemiseen liittyvä kasvava yrittäjyyden vaatimus.

Väki lisääntyy, hintalappu kasvaa

Kaupunkien tasapainoinen kehitys edellyttää ympäristökysymysten lisäksi muihin käsillä oleviin haasteisiin vastaamista. Meillä Suomessakin kaupungit ottavat enenevässä määrin vastaan globaalin väestöliikkeen tuottaman integraation haasteen ja mahdollisuuden. Jatkuvana haasteena tiivistyvissä keskuksissa on maan arvon nousu ja elinkustannusten kalleus. Kun tähän vielä lisätään kolmannen teollisen vallankumouksen, digitalisaation ja robotiikan, aiheuttama työn muutos, joudutaan vakavasti pohtimaan kuinka kaupunkirakenne ja palvelutuotanto – poliittisten toimenpiteiden lisäksi – murroksen kielteisten puolien kärjistymisen torjuntaan vastaavat.

Ympäristöhaasteet, laajan joukon työn epävarmuus ja mahdollinen ansiotason lasku, liikkuvuuden tarve ja kohtuuhintaisen elämisen ratkaisujen tarve edellyttävät uusia ajatusmalleja ja systeemistä muutosta yhdyskuntien työnteon tilojen ja asumis- ja liikkumispalveluiden tuottamiseen sekä tavaranvaihdantaan. Minkälaista kokonaisuutta kohti sitten tulisi edetä?

Palvelupaletilla lisäsävyjä kaupunkielämään

Kaupunki palveluna tarjoaa käsitteenä erään mahdollisuuden jäsentää kaupunkien tuottamista uudella tavalla elämisen ympäristöinä. Tähän kattokäsitteeseen sisältyvä, viime aikoina esillä ollut liikkuminen palveluna (Mobility-as-a-Service) tarjoaa lähtökohdan, jossa yksilö on monipuolisen liikkumispalvelutarjonnan käyttäjä. Kaupunki palveluna puolestaan tarkoittaa ensinnäkin monipuolisen tiedon avointa saatavilla oloa kaikille. Se voisi tarkoittaa myös julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhdessä muodostamaa kaupunkirakenteen, palvelutarjonnan sekä jakamisen kokonaisuutta, joka muuntuu helposti ja kykenee myös vastaamaan joustavasti kysynnän vaihteluun.

Palvelupalettiin kuuluisivat tällöin tiedon lisäsi tilat (asuminen, työ, majoitus), liikkuminen, virkistys- ja ekosysteemipalvelut sekä hyödykkeiden kestävän elinkaaren edellytykset. Toki kokonaisuuteen voidaan nähdä sisältyvän myös energia-, koulutus-, hoiva-, turvallisuus- ja integraatiopalvelut. Avainsanoja kaupunkirakenteen ja palveluiden tuottamisessa olisivat esteetön pääsy (accessibility), mahdollistaminen (empowerment) ja palveluhenkisyys (customer oriented attitude).

Kokonaisohjausta ja uudistuvaa ajattelua

Esimerkkinä asumisen toteutuminen palveluna voisi  tarkoittaa merkittävää siirtymää pois oman asunnon omistamisen tarpeesta. Se olisi elinkeino yhdelle ja palvelu toiselle, ja tarjoaisi parhaimmillaan laajan valikoiman sisällöltään ja hinnaltaan erilaisia ratkaisuja. Jakaminen ja yhteiskunnan tarkoin kohdennettu tuki olisi osa asumispalvelua. Kohtuuhintainen asumispalvelu mahdollistaisi yksilölle paremman elämänlaadun, säästämisen ja tulojen laajemman käytön muuhun.

Ajatus kaupungista palveluna vaatii jatkokehittelyä, mutta saattaisi toimintamallina tarjota alustan ja mahdollisuuksia elinkeinojen laajalle kirjolle sekä yhteisöllisyydelle. Onnistuakseen se edellyttäisi julkisen ja yksityisen tuotannon ohjausta kokonaisuutena sekä uutta ajattelua omistamisesta. Tekniset ratkaisut erilaisina sovellusalustoina ovat luotavissa. Murroksen voimakkuuden ja heikoimmassa asemassa olevien vuoksi hallittu kehitys on puolestaan eettinen välttämättömyys.

 

Yhteystiedot:

Terhi Tikkanen-Lindström
Terhi Tikkanen-Lindström Business Area Director