• Facebook
  • LinkedIn
  • Youtube
 
Finland  
 
 

Maailma murroksessa – Lineaarisen ajattelun aika on ohi

Elämme juuri nyt voimakasta teknologian ja toimintaympäristön muutosta. Aiemmin monet asiat ratkesivat viivoitinta ennustamiseen käyttäen, nyt lineaarinen ajattelu ja tapahtuneen trendin katselu voi johtaa pahasti harhaan. Murrosten aikana on tärkeää tehdä useita vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia, jotta voi varautua tulevaisuuteen. Väestön elämäntavat ja kulutustottumukset, verkko- ja vertaiskauppa, 3D-tulostus, digitalisaatio – siinä muutamia tulevaisuuteen vaikuttavia muutosvoimia.

 


Einsteinin neuvo on voimassa

Ihmiskunta on historiansa suurimpien ongelmien äärellä, eikä niitä ratkaista pelkällä teknologialla. Tämän päivän sana on resurssitehokkuus. Siinä mittakaavana on maapallo ja ihmiskunta. Tästä perspektiivistä tulee Suomessakin asioita tarkastella. Se ei ole aina helppoa, mutta tarkastelu on kuitenkin välttämätöntä. Albert Einsteinin neuvo on edelleen voimassa: asioita ei pidä yksinkertaistaa enempää kuin on tarpeen. Aasian taloudellinen kasvu lisää energian ja raaka-aineiden kysyntää ja useista raaka-aineista tulee pula. Hintakäyrä kääntyy jyrkkään nousuun ja viimeisen atomin hinta alkaa kohota äärettömiin.  Fossiilisen energian ei-toivottuus on voimakas ajuri, jonka vuoksi koko ajan etsitään kestävämpiä energiamuotoja. Raakaöljyn alhainen hinta hidasti aikanaan vaihtoehtojen etsintää, mutta hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoite on nyt ottanut yliotteen. 

Maailman kriisit heiluttavat suoraan ja välillisesti myös Suomea. Kaupankäynti ja talous on globaalia. Kansallisvaltioiden ohjausvoima on hiipunut ylikansallisten voimien vahvistuessa. EU on yrittänyt ottaa niskalenkkiä näistä voimista, mutta EU ei kata koko maailmaa. Globaalissa yhteisössä ei kannata harrastaa osaoptimointia.  Esimerkiksi kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO onnistui hiljattain sopimaan lentoliikenteen päästöjen vähentämisestä globaalilla tasolla. Vastaavaa odotetaan nyt merenkulussa kansainväliseltä merenkulkujärjestöltä IMO:lta.

Digitalisaatio on prosessien kehittämistä

Teknologian avulla voidaan tuottaa joka hetki suunnaton määrä dataa ja osa siitä pystytään jalostamaan hyödylliseksi tiedoksi. Suuri osa valuu kuitenkin hukkaan käyttämättömänä. Kun aiemmin oli työlästä hankkia perustietoa suunnitelmia varten, tilanne on nyt täysin toinen. Dataa on helppo kerätä ja sen määrä on nopeassa kasvussa. Tämän päivän kysymys onkin, mitä kaikkea datalla voitaisiin tehdä? Entä mitä on se hyödyllinen tieto, joka vie jotakin systeemiä parempaan suuntaan. Kuten liikennettä, hyödyllisiä sovelluksia on kehitetty jo paljon ja silti ollaan vasta orastavassa alussa. Mutta myös toimintamalleja täytyy muuttaa.

Digitaaliajan mallit ovat monelta osin ihan muuta kuin ne, mihin olemme tottuneet. Digitalisaatiossa onkin pohjimmiltaan kyse prosessien kehittämisestä. Ensimmäinen oleellinen kysymys on, millaista muutosta prosessilla tavoitellaan. Vasta sitten on hyödyllistä ottaa käyttöön välineet, kuten digitalisaatio. Vanhentunutta systeemiä ei pidä kuorruttaa uudella teknologialla.

Miten Suomi navigoi globaalissa toimintaympäristössä menestyksellisesti eteenpäin? Mikä on Suomen visio vuoteen 2040? Toivottavasti tuolloin ollaan nykyistä kiinnostuneempia myös laajasta yleissivistyksestä. Suomi tarvitsee innostavia visioita. Yhtä kansallista visiota tuskin enää voi olla, sen verran monenkirjavaksi maailma on muuttunut. Liikennejärjestelmällä voi olla oma visionsa, kunhan hahmotetaan, millaista toimintaa suomalaisessa yhteiskunnassa halutaan olevan vuonna 2040. Millaista kauppaa, teollisuutta, palveluja, asumista, työssäkäyntiä, oppimista ja vapaa-aikaa? Sen verran tulevaisuuden liikenteeltä voi toivoa jo nyt, että se olisi turvallista, ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavaa ja energiatehokasta.

 

Yhteystiedot:

Jorma Mäntynen
Jorma Mäntynen Johtaja, Professori, Director, Professor