• Facebook
  • LinkedIn
  • Youtube
 
Finland  
 
 

Tiivistä ja kaupunkivihreää

Erilaiset kaupunkisuunnitteluhankkeet ovat viime aikoina käynnistäneet kiinnostavan keskustelun kaupunkivihreän riittävästä määrästä ja siitä, mikä on oikeaa kaupunkivihreää. Tulevan tiiviin rakentamisen seurauksena luonto on korvautumassa rakennetulla viherympäristöllä. Syntyykö siten hyvää elinympäristöä myös tulevaisuutta varten sekä korttelin, kaupungin että seutujen tasolla?

 

Lähemmäksi luonnon asettamia lähtökohtia

Viheralueiden kokonaisvaltaisella suunnittelulla pyritään ratkaisemaan globaaleja kysymyksiä luonnon monimuotoisuudesta, resurssien säästämisestä ja ilmaston muutoksen aiheuttamista uhista. Laajojen tavoitteiden lisäksi on tärkeää muistaa paikalliset lähtökohdat omaleimaisten ja monimuotoisten kaupunkitilojen toteuttamisessa. Urbaaniakaan kaupungirakennetta ei luoda tyhjästä, vaan sillä on aina suhde paikkaan ja luonnon kiertokulkuun.

Erityistä globaalia viisautta on hyödyntää olemassa olevat materiaalit ja olosuhteet rakentamisessa. Näitä eivät useinkaan turvaa normit ja määräykset, mutta laadukas suunnittelu etsii keinot ratkaisuiksi. Meidän onkin hyödynnettävä olemassa olevaa kasvillisuutta, paikallisia kasvualustoja ja veden kiertokulkua, jotta emme tarvitsisi kaukaa tuotuja vieraita kasvilajeja, uutta maa-ainesta tai teknisiä kastelujärjestelmiä. Kasvillisuus kehittyy parhaiten luontaisilla kasvupaikoillaan, ja monimuotoinen kasvillisuus on rikkaampaa ja lähempänä luonnon asettamia lähtökohtia.

Mikä on kaupunkivihreän laatu ja merkitys?

Kaupungeissa varsinkin yksityisen ja julkisen väliset tilat ovat mielenkiintoisia. Rakennetun ja rakentamattoman vuorovaikutuksesta syntyy uusia ajatuksia. Rajapinnoilla on erityistä monimuotoisuutta sekä luonnon että sosiaalisen potentiaalin kannalta. Kaupunkivihreä on ennen muuta sosiaalisen elämän näyttämö, johon sijoittuvat lähiympäristön leikkipaikat, sujuvat ulkoilureitit, virikkeellinen lähiluonto, kiipeilykalliot sekä kulttuurihistorian yksityiskohdat. Viherrakenne ei muodostu pelkästään puistoksi kaavoitetuista alueista, vaan yhtä tärkeässä osassa ovat pihat ja joutomaat, liikennealueet sekä katutilat. Puisto ei aina ole rakennettua eikä metsä pelkästään luonnontilaista ympäristöä.

Kaupunkiympäristö muodostuu siitä luotavista ja muodostuvista mielikuvista. Tosin emme taida aina olla samaa mieltä edes kaupunkivihreän lähtökohdista saati sitten tavoitteista. Määräkysymysten lisäksi on keskusteltava entistä monipuolisemmin kaupunkivihreän laadusta ja merkityksistä. Kaupunkivihreää ei voi pelkästään suojella, vaan me myös luomme ja rakennamme sen olennaisia osia. Niinhän olemme kaupungeissa aina tehneet. Kaupungistumisen kiihtyessä on sopiva hetki pohtia, millaista muutosta haluamme tiiviin kaupunkirakenteen kaupunkivihreälle. Luontohan muuttuu joka tapauksessa.

 

Yhteystiedot:

Arto Kaituri
Arto Kaituri Business Unit Manager, Landscape architecture
+358 207 864 407