• Facebook
  • LinkedIn
  • Youtube
 
Finland  
 
 

Hyötypelipalvelu tietomalleissa

Tietomallinnus ja hyötypelit ovat suunnittelutyömme arkea. WSP:n Petter Gåsström, Pia Salmi ja Juuso Haapamäki näkevät, että tulevaisuudessa kaikki suunnittelutieto löytyy tietomallista.

 

WSP:llä on kehitetty hyötypelipalveluita aktiivisesti viimeisen puolentoista vuoden ajan. Tietomallin ja hyötypelin yhdistämiseen liittyviä työvaiheita on yksinkertaistettu ja automatisoitu toimivaksi kokonaisuudeksi. Paljon työtä on tehty sen eteen, että tietomalli ja hyötypeli kulkevat käsi kädessä. Tietomalliaineisto päivittyy automaattisesti hyötypeliin ja suunnittelun eri tarkastelujen tekoon on saatu uusi tehokas yhteissuunnittelun työväline.

”Hyötypeli tulee nähdä palveluna tietomalleissa”, korostaa Petter Gåsström. Tärkeintä on, että mallinnetaan sitä, mikä tuo lisäarvoa suunnitteluun. Parhaimmillaan tietomalli toimii saumattomasti osana hyötypeliä.

 

Hyötypelin etuina käytettävyys ja jaettavuus

”Kruunusillat-projektissa tietomalli ja hyötypeli on yhdistetty asiakkaan toiveesta”, kertoo Gåsström. Tietomallin ja hyötypelin yhdistäminen tarkoitti projektissa WSP:n asiakkaalle sitä, että kuka tahansa pystyy tarkastelemaan ja testaamaan Kruunusiltojen mallia internet-selaimessa. Mallin lisähyötyinä ovat sen jaettavuus ja käytettävyys viestinnän apuvälineenä.

”Millään valaistuksen ohjelmalla ei saa valaistusta näkyville samalla tavalla kuin hyötypelin avulla”, Pia Salmi toteaa ja lisää, että hyötypeliin syötetään valaistustekniset arvot ja kaikille pintamateriaaleille annetaan realistiset heijastuskertoimet. Hyötypeli esittää suunnitelmat graafisesti laadukkaampina ja aidompina kuin muiden suunnittelussa käytettyjen ohjelmien avulla olisi mahdollista esittää.

 

Finkensillan liittyminen Nihdin rantaan
Kuva: Tietomallin hyödyttää teknisessä yhteensovituksessa, Finkensillan liittyminen Nihdin rantaan

 

Tietomallinnus yleistynyt tarjouspyynnöissä

Liikenneviraston hankkeissa tietomallinnus sisällytetään nykyään aina osaksi tarjouspyyntöjä. Myös useat asiakkaina olevista kaupungeista osaavat liittää tarjouspyyntöihin vaatimukset tietomalliaineistosta. Kaikilla tilaajilla ei kuitenkaan aina välttämättä ole vahvaa tietomalliosaamista, mikä tulee huomioida sekä tarjouksien sisällössä että projektityössä.

Tietomallinnuksella on saavutettu useita asetettuja tavoitteita. Erityisesti laaja-alaisissa hankkeissa yhteensovittaminen ja vuorovaikutus tekniikkalajien välillä on parantunut tietomallintamisen myötä. Prosessit ja käytetyt ohjelmistot vaativat kuitenkin edelleen kehittämistä, jotta esimerkiksi edelleen tarvittavien piirustusten tuottaminen mallipohjaisesti tulisi nykyistä vaivattomammaksi.

Käytetyt prosessit vaativat kehittämistä, ja ohjelmistojen tulisi kehittyä edelleen, jotta mallista olisi vaivattomampaa tulostaa piirustuksia.

”Etenkin infran maarakentamisessa urakoitsijan kiinnostus koneohjausaineistojen hyödyntämiseen on suurta. Suunnittelijan ja urakoitsijan välisen yhteistyön kehittämisellä saataisiin taloudellista hyötyä myös tilaajalle”, Juuso Haapamäki pohtii.

Kustannuksia aiheutuu, mikäli urakoitsija joutuu itse käsittelemään tietomalliaineistoa työmaalla. Suora yhteistyö suunnittelijan ja urakoitsijan välillä olisikin tärkeää, jotta malliaineisto saataisiin optimoitua mahdollisimman hyvin palvelemaan työmaakäyttöä. 

 

Tietomallin ja hyötypelin yhdistämisen mahdollisuudet jatkossa

Gåsström, Salmi ja Haapamäki uskovat, että tulevaisuudessa voitaisiin hankkeesta arkistoida vain suunnitelmavaiheen malli. Piirustukset tuotettaisiin tarvittaessa suoraa mallista. Jatkosuunnittelussa työtä jatkettaisiin kohteen toteumamallin pohjalta.

Kysymys kuuluukin: kuinka pian yleistyy käytäntö, jossa arkistoidaan pelkästään tietomalli eikä lainkaan paperisuunnitelmia?

 

Yhteystiedot:

Petter Gåsström
Petter Gåsström Kehittäjä, Developer
Pia Salmi
Pia Salmi Business Unit Manager, Design Studio
+358 207 864 428
Juuso Haapamäki
Juuso Haapamäki Landscape Designer