• Facebook
  • LinkedIn
  • Youtube
 
Finland  
 
 

Kaupunkiaktivismin mahdollisuudet

Internetin ja sosiaalisen median ansiosta aktivismi-ilmiö on voinut nousta aivan uusille tasoille. Ajatuksia voidaan nyt vaihtaa erittäin nopeasti ja toimijajoukko voi olla laaja ja perehtynyt. Kuinka suunnittelu ja kaupunkiaktivismi kohtaavat parhaalla tavalla?

 

2010-luvun ilmiöihin kuuluvat kaupunkilaistuva elämäntapa ja sosiaalinen media. Monenkeskinen vuorovaikuttaminen mahdollistaa kaupunkiaktivismin mitä erilaisimmat muodot. Tämä on muodostanut, perinteisen ylhäältä alas ohjatun hallinnon rinnalle, uuden alhaalta ylöspäin itseohjautuvan nopean toimintamuodon ns. neljännen sektorin. Esimerkkeinä tällaisesta ovat: ravintolapäivät, siivouspäivät, Dodo ry, Kallio Block Party –tapahtuma, Konepajaliike, kaupunkiviljely- ja -kierrätyspiirit. Yhteistä näille ryhmille on vapaaehtoisuus, oma-aloitteisuus, proaktiivisuus ja itse tekemisen vapaus ja ilo. Tämä nopea toiminta, näkemyksellisyys ja rohkeus kiehtovat sekä ihmisiä, mediaa, tutkijoita, virkamiehiä että politiikkoja.


Erityinen muoto kaupunkiaktivismia ovat kaupunkikehittymistä ja kaavoitusta edistävät ryhmät, kuten Urban Helsinki –kollektiivi tai Lisää kaupunkia Helsinkiin ja Lisää kaupunkia Tampereelle, Espooseen ja Turkuun nimiset sosiaalisen median ryhmät. Nämä toimijat ovat tuoneet Suomeen San Franciscossa ja Tukholmassa kehittynyttä YIMBY, ”Yes In My Back Yard”, eli ”Kyllä minun takapihalleni” –tyyppistä kaupunkirakentamista edistävää aktivismia. Sen tavoite on ratkoa asuntokriisin, pitkien työmatkojen, hajautumisen, hallinnon, normiston ja ekologisuuden yhteen kietoutunutta ilkeää, systeemistä ongelmaa. Uusi kaupunkiaktiivisuus on luonteeltaan erilaista kuin ns. NIMBY, ”Not In My Back Yard” -tyyppinen toiminta, joka usein vastustaa rakentamista, kaavoitusta, uusia asukkaita ja muutosta.  

 

 Kuva: Urban Helsinki -ryhmä

Kuva: Vallilan Esplanadi -ehdotus, jonka on laatinut Urban Helsinki ryhmä vuoden 2017 kaupunkisuunnittelumessuille

Yhtenä kaupunkiaktivismin tuloksellisista esimerkeistä voi pitää Urban Helsinki -ryhmän laatimaa Pro Helsinki 2.0 –varjoyleiskaavaa, joka onnistui luomaan yleiskaavoituksesta yleisen kiinnostuksen kohteen ja vertailuasetelman. Toinen esimerkki on Koskelan sairaala-alue, jonka kaava perustuu kahden kaupunkiaktiivin, Juhana Rantavuoren ja Jaakko Särelän laatimaan ehdotukseen. Sen ideana oli sijoittaa alueelle erittäin paljon rakentamista, mutta rakentaen talot katuun kiinni puistoalaa säästäen. Tämä kahden aktivistin tekemä ehdotus oli lopulta myös alueen asukkaiden mielestä tarjotuista vaihtoehdoista paras ja johti alueen vahvistettuun asemakaavaan.



Aktivismi ei ole uusi ilmiö

Aktivismi ei ole suinkaan mikään täysin uusi ilmiö. Monet oikeudet, vapaudet, visiot ja edistys, joista me voimme nauttia perustuvat jonkinlaiseen aktivismiin. Kaupunkiaktivismi tarkoittaa kaupunkilaisten omaehtoista toimintaa. Nykyaktivismin erityisyys on se, että yhtäältä toimijat pyrkivät ratkomaan ilkeitä ongelmia ja innovoivat kokeillen ja uusin ajatuksin. Toisaalta internetin ja somen ansiosta aktivismi- ilmiö on voinut nousta aivan uusille tasoille, koska ajatuksia voidaan vaihtaa erittäin  nopeasti ja toimijajoukko voi olla hyvin laaja ja perehtynyt. Aktivistit, aktivismi ja motivoitunut toimeliaisuus ovat merkittävä voimavara, jota ei nykyään pelätä uhkana, vaan arvostetaan voimavarana ja uudistusvoimana. Jopa Helsingin brändityöryhmä on halunnut profiloida kaupungin: ”One Hel of an Impact - vaikuttavien ihmisten, tekojen ja kohtaamisten kaupunki”.

Myös WSP:llä voimme pohtia mitä etuja voitaisiin saada ottamalla roolia ja vastuuta kaupunkiaktivisteinä. Uuden brändin ytimessä onkin paikallinen omistautuneisuus, johon sisältyy aktiivisuus, aloitteellisuus,  ja innovatiivisuus muun muassa erilaisten ehdotusten, kokeilujen ja vuorovaikutuksen kautta. Termi ”aktivismi” ei ole kaikissa tilanteissa ole kovin osuva ilmaus, vaan kyse on pikemminkin myönteisestä aloitteellisuudesta, aktiivisuudesta, yhteiskunnallisesta keskustelusta ja yhteiskuntavastuusta.  

 

Lähteitä: 

Pekka Sauri, Julkishallinto ja sosiaalinen media, 2015
Pasi Mäenpää, 4-sektori kuntien voimavarana. 10:n teesiä hyvä tulevaisuuden rakentamiseen, 2015  
Yrjö Seppälä, Suurkaupunki ja superaivot, 1986
Åke E. Andersson, Kreativitet, Storstadens Framtid, 1985.

 

Yhteystiedot:

Matti Tapaninen
Matti Tapaninen Arkkitehti, Architect