• Facebook
  • LinkedIn
  • Youtube
 
Finland  
 
 

Kruunusillat yhdistetään suoraan tietomalliin

WSP suunnittelee upouutta raitiotieyhteyttä ja kevyen liikenteen väylää Helsingin kantakaupungista Korkeasaaren kautta Kruunuvuorenrantaan. Nihdin ranta-alueiden sekä Korkeasaaren suunnitelmat valmistuvat vuoden 2017 aikana, ja valmistuessaan Suomen pisimmän sillan, Kruunuvuorensillan, suunnittelu jatkuu vuonna 2018. Tietomallipohjaisella suunnittelulla on yhdistetty jopa kymmenen eri tekniikkalajin suunnitelmat saumattomaksi toteuttamiskelpoiseksi kokonaisuudeksi. Hankkeessa tuotettavia tietomalleja hyödynnetään suunnittelun lisäksi sidosryhmäyhteistyössä, urakoinnin lähtötietona sekä digitaalisen tiedonhallinnan apuvälineenä.

 

Kruunusillat tulevat yhdistämään Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman Helsingin kantakaupunkiin

Helsingin kaupunginvaltuusto teki viime vuonna myönteisen päätöksen itäisen Helsingin merelliset kaupunginosat kantakaupunkiin yhdistävien Kruunusiltojen rakentamisesta. Varsinainen ”kruununjalokivi” on 1,2 kilometriä pitkä vinoköysisilta, joka valmistuttuaan on Suomen silloista pisin. Finkensillan on määrä valmistua vuonna 2019. Se on pituudeltaan 290-metrinen esijännitetty betonisilta.

"Rakennussuunnitelmavaiheessa olemme kokoontuneet viikoittain tekniikkalajien tietomallivastaavien kanssa BIM-viikkopalavereissa, joissa on käsitelty muun muassa tekniikkalajien yhteensovituksia sekä muita suurempia ja pienempiä mallinnusteknisiä asioita. Tämän lisäksi olemme ratkaisseet yhteensovitusongelmia suunnitelmien kesken pienemmissä porukoissa. Suuressa hankkeessa on runsaasti yhteensovitettavaa, mutta tiiviillä yhteistyöllä nämä tekniikkalajien väliset rajapinnat on saatu toimiviksi", kertoo hankkeen tietomallikoordinaattori Valtteri Brotherus.

”Näin isoja rakenteita olisi erittäin työlästä, lähes mahdotonta suunnitella ilman kehittynyttä mallinnusta. Kyseessä on teräksen ja betonin massiivinen liittorakenne, jollaisia varten nykyisiä tietomallinnusohjelmistoja ei ole itse asiassa alun perin tarkoitettu”, kertoo WSP Finland Oy:n kehityspäällikkö Matti-Esko Järvenpää.

”Mallinnuksen avulla vältetään niin sanotusti törmäykset eli eri suunnitelmien yksityiskohtiin ei jää keskinäisiä ristiriitaisuuksia. Yksi keskeinen mallinnuksen etu on tässä kohteessa se, että pystymme sen avulla jo suunnitteluvaiheessa havaitsemaan asennettavuuteen liittyvät sudenkuopat”, Järvenpää kertoo.

 

Havainnollistusta ja tarkkoja laskelmia

Paitsi että tietomallin avulla saa kerralla mahdollisimman virheettömiä suunnitelmia, malli auttaa myös havainnollistamaan hankkeen yksityiskohtia. Visuaalisesti näyttävä ja havainnollinen tietomalli on suureksi hyödyksi esiteltäessä suunnitelmia ja niiden perusteella toteutettavaa lopputulosta hankkeen tilaajalle ja tilaajan eri sidosryhmille.   

Tietomalli korvaa perinteiset suunnitelmapiirustukset; laskelmat toki tarvitaan. Laskelmien tulokset  täydentävät tietomallin lähtötietoja, joista osa, esimerkiksi sillan pituus, on jo alussa kohtalaisen tarkasti määritelty.

”Suomessa tietomallinnus on kehittynyt niin pitkälle, että täällä suunnittelu tehdään suoraan malliin. Näin saadaan yksityiskohtaiset tiedot välitetyksi suoraan rakenneosien valmistajalle, tässä tapauksessa sekä konepajalle että elementtitehtaalle”, Järvenpää kertoo.

Kokeneena suunnittelijana Järvenpää muistuttaa, että tietomallinnuksen ja mitoituslaskelmien lisäksi jokaisen rakennesuunnittelijan tulisi hallita myös yksinkertaistetut käsinlaskentakaavat. Kruununsilloissa tarvittavien laskelmien määrä on kuitenkin niin valtava, että niiden laatimiseen ei mikään kohtuullinen aika kunnolla riittäisi.   

 

 

 

Yhteystiedot:

Valtteri Brotherus
Valtteri Brotherus BIM-specialist, BIM-asiantuntija
Matti-Esko Järvenpää
Matti-Esko Järvenpää Development Manager/Project Manager