• Facebook
  • LinkedIn
  • Youtube
 
Finland  
 
 

Lisää saavutettavuutta

Liikenneverkolla voidaan tukea elinkeinoelämän ja yhteisöjen menestystä - millä keinoin ja missä määrin? Jorma Mäntynen, Kalle Vaismaa ja Tuuli Rantala istuivat alas keskustelemaan liikenneväylistä, investoinneista ja tulevaisuuden yhdyskuntien menestystekijöistä.

 

Jorma Mäntynen näkee, että Suomi on ottanut ”katseen pois pallosta” valtakunnan avaininfran suhteen. Hän muistuttaa, että aikoinaan 1960-luvulla rakennetut pääväylät, joiden avulla sinivalkoinen teollisuus valtasi maailman, ovat nyt päivityksen tarpeessa.

”Silloin 50 vuotta sitten väylät oli varaa rakentaa, mutta nyt niitä ei ole varaa edes ylläpitää”, hän tuskailee. Kalle Vaismaa korostaa, että liikenneväylät ovat osa teollisuuden tuotantolinjaa. Toimiva infrastruktuuri on edelleen ratkaisevan tärkeää viennin kannalta.

”Kokonaiskuvaa ei nyt mietitä riittävästi”, lisää Tuuli Rantala.

 

Anna kiskojen laulaa

Kolmikon mielestä raideliikenteen kehittäminen yksi tärkeä osa Suomen menestystä. Nykypäivän ja tulevaisuuden kilpailukykyisimmät kaupunkiseudut ovat pääradan varressa. Kapasiteetin nosto on välttämätöntä sujuvamman ja nopeamman henkilö- ja tavaraliikenteen varmistamiseksi.

”Nopea junaliikenne on liima, joka pitää kaiken kasassa”, kuvaa tilannetta Mäntynen.

Myös suurimpien kaupunkiseutujen sisäiseen raideliikenteeseen kannattaa panostaa, sillä raitioteillä on positiivinen vaikutus kaupunkien kehittymiseen, toteaa Vaismaa. ”On positiivista, että Tampereella ja Turussa on raitiotiehankkeet hyvässä myötätuulessa ja pääkaupunkiseudulla on kaksi isoa raitiotieprojektia käynnissä, Raidejokeri ja Kruunuvuorensilta.”

raideliikenne
Kuva: WSP on mukana kehittämässä arktisen Euroopan saavutettavuutta ja matkaketjuja kansainvälisen matkailijan näkökulmasta. Asiakkaina ovat Finnish Lapland Tourist Board ry, Northern Norway Tourist Board sekä Swedish Lapland Visitors Board, ja hankkeen tuloksia tulee nähtäville vuoden lopulla Lisätietoja: www.visitarcticeurope.com



Nopeat junat mahdollistavat ihmisten ja tavaran liikkumisen maan sisällä, mutta lentoliikenteellä on ratkaiseva merkitys Suomen saavutettavuuden kannalta. Rantala muistuttaa tutkimuksista, joiden mukaan toimivat lentoyhteydet selittävät kaupunkien kasvua paremmin kuin rautatiet.

Viime vuosien vahva trendi maailmalta onkin ”Airport City”, intermodaalinen superhub, joka nitoo eri liikenteen muodot yhteen. Helsinki-Vantaan kehitys on ollut hyvä, mutta jatkossa tarvitaan panostusta tiettyihin alueellisiin lentoasemiin, kolmikko painottaa.

 

Pohjoinen palvelulupaus

Kalle Vaismaa katsoo, että Suomessa on mahdollisuuksia kehittää kaupunkeja ja kestävää liikkumista osana niitä.

”Eurooppalaisissa kaupungeissa liikenteen ongelmat ovat saasteet, melu, ruuhkautuminen ja turvallisuuteen liittyvät asiat. Suomessa on samat ongelmat, mutta usein pienemmässä mittakaavassa. Kuitenkin meilläkin kannattaa edistää kestävää liikkumista, koska se on tärkeä osa vetovoimaista kaupunkia.”

WSP:n kolmen kopla hahmottelee kaupunkia, jossa kävely ja pyöräily ovat ensisijaiset liikennemuodot. Niiden kantama ei kuitenkaan riitä kovin pitkälle, joten tarvitaan myös julkista liikennettä – jossa on erityisesti panostettu käyttäjäystävällisyyteen.

Liikenneverkko, pysäköinti ja erilaiset liikennepalvelut tulee kaupungeissa suunnitella niin, että mahdollisimman monella matkalla auto jätetään kotiin. Auto on kuitenkin tulevaisuudessakin olennainen osa liikkumista – itse ajavana ja ajettavana – joten kaupunkien ja kaupunkiseutujen autoliikenne tulee suunnitella hyvin.

”Kaupungeissa suunnittelun pitää lähteä siitä, että ihminen suosii kevyttä ja julkista liikennettä siksi, että se on mukavaa ja vaivatonta, ei siksi että hän haluaa olla erityisen hyvä kansalainen”, linjaa Mäntynen.

 

Hyvä renki, huono isäntä

Digitalisaation odotetaan tuovat tuhdisti disruptiota myös liikennesektorille, mutta sen suhteen keskustelijat ovat hieman varovaisia. Mäntynen korostaa, että digitalisaatio on prosessien kehittämistä – ja varsinainen vaaran paikka piilee siinä, kun yritetään digitalisoida vanhat toimintamallit. Sellaiset sovellukset ja toimintamallit, jotka helpottavat ihmisten ja tavaran liikkumista, tulevat pärjäämään tulevaisuudessa.

Keskustelijat muistuttavat, että digimaailma on haavoittuvainen. Liikkumisen kaltainen perustarve voi vaarantua yllättäen, kun nollat ja ykköset eivät täsmääkään. Kokonaisuudessaan saldo kuitenkin nousee plussalle, arvelee Rantala.

”Esimerkiksi liikenteen käyttäjäystävällisyys sekä tiedonkeruu ja -hallinta tulevat parantumaan.”

Olennaista tässä kaikessa on käydä julkisen ja yksityisen tahon vuoropuhelua ja etsiä yhteisesti askelmerkkejä siihen, miten saadaan syntymään ekosysteemi, joka palvelee yhteisöjen ja yritysten tarpeita.

Saavutettavuus
Kuva: Elinkeinoelämä hyödyntää koko Suomea, ja alemmalla tieverkolla on suuri merkitys metsä- ja elintarviketeollisuudelle. Kuvat ovat hankkeesta ’Liikenteen infrastruktuuri tulevaisuuden mahdollistajana’. WSP:llä on juuri käynnistynyt jatkotutkimushanke, jossa muodostetaan kuvaa siitä, miten toimitusketjut näyttäytyvät Suomen kartalla arvopohjaisesti volyymien ohella.

 

Yhteystiedot:

Jorma Mäntynen
Jorma Mäntynen Johtaja, Professori, Director, Professor
Kalle Vaismaa
Kalle Vaismaa Yksikön päällikkö, Business Unit Manager
Tuuli Rantala
Tuuli Rantala Erityisasiantuntija, Specialist