• Facebook
  • LinkedIn
  • Youtube
 
Finland  
 
 

Sähköistä kaavoitus!

3D-mallinnus ja muut digitaaliset työkalut päivittävät kaavoituksen 2020-luvulle. Digikaavat myös paljastavat armotta suunnittelutyön laadun.

 



Kuva: Tutkimme kolmiuloitteista kaavoitusta ja suunnitteluprosessin muita digitaalisia ratkaisuja ympäristöministeriön kehitysprojekteissa. Tuloksia julkaistaan syksyllä.




WSP:n Teemu Jama, Susanna Harvio ja Tuija Pakkanen tuntevat digitaalisen suunnittelun ja analytiikan kentän hyvin. Kolmikon mukaan digimurros voi vaatia totuttelua kaavoituspuolella, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa.

”Kun kaavoituksessa siirrytään käyttämään avoimia 3D-kaupunkimalleja, tavallinen kansalainen pystyy esimerkiksi tarkastelemaan rakennusta mistä päin kaupunkia tahansa ja näkee, miten se sopii ympäristöönsä”, Jama pohtii. Samalla paljastuu, kuinka huolella suunnittelijat ovat työnsä tehneet: helmet tulevat näkyviin.

Kaikki rullaa

Tuija Pakkanen uskoo, että kuntien kaavoituksessa on nyt tilausta skenaariosuunnittelulle, jossa kuntalaiselle annetaan vaikkapa kolme kaavoitusvaihtoehtoa pureskeltavaksi. Pakkasen mukaan tulevaisuudessa voimme nähdä ”rullaavaa ja päivittyvää” kaavoitusta, joka tuo kaivattua dynaamisuutta toimintaan. Tilannekuvasta edetään tavoitekuvaan siten, että data elää ja muuttuu matkan varrella.

”Toisaalta nykyisellään tilanne on se, että esimerkiksi valtio tukee vain erilaisten selvitysten tekemistä, mutta ei datan ajantasaisena pitämistä”, Pakkanen huomauttaa. 

Susanna Harvio katsoo, että digitaalisen kaavoittamisen myötä paljon puhuttu osallistaminen tekee tasohypyn tai pari: avoimessa suunnittelussa kaikki pääsevät sanomaan sanansa, mutta toisaalta jatkuvasti elävä tilanne vaatii valppautta sidosryhmiltä.

”Avoimen datan kasvava käyttö kaavoituspuolella myös selkeyttää viestejä. Tiedot ovat kenen tahansa tarkastettavissa milloin tahansa”, Harvio lisää.


Kuva: Tuija Pakkanen, Teemu Jama ja Susanna Harvio

Suoraan asiaan

Kolmikon mukaan vanha ”paperinmakuinen” kaavoitusprosessi on tullut tiensä päähän – mutta liika teknologiavetoisuus ja äppien palvonta voi tuoda enemmän haittaa kuin hyötyä. Toisaalta 3D-kaavoitusprojekteissa on lähtötiedot valmiina heti ja varsinainen suunnittelu voi alkaa välittömästi.

”Digityökalut selkeästi nopeuttavat prosessia”, Jama toteaa ja lisää, että samalla poliittiselle päätöksenteolle tulee hienoisia paineita pysytellä muutoksessa mukana. Mutta jahka digikaavoituksesta tulee ”uusi normaali”, sen potentiaali pystytään valjastamaan täysimääräisesti.

Tämä tarkoittaa, että kaavoituksen vaikutukset kaupunkikuvaan tai seudun elinvoimaan tulevat näkyviksi ja muun muassa kuntastrategioiden pohjaksi saadaan uudenlaista tietoa. Samalla vaikkapa etabloitumishuolien kanssa painiskeleva tuulivoimapuisto tai kalakasvattamo saa tarvitsemaansa kovaa faktaa päätöksentekoon.

”Strateginen osaaminen kunnissa tulee korostumaan, kun kaavoitus mahdollistaa esimerkiksi erilaisten skenaarioiden luomisen paljon tehokkaammin”, huomauttaa Harvio.

 
Keskusteleva kaava

Sopivia työkaluja on jo koko liuta: esimerkiksi tekstilouhinta, kustomoitu viestintä ja erilaisten alustojen hyödyntäminen tekevät tuloaan kaavoitukseen. Tarkoituksena on johdattaa kansalainen häntä eniten kiinnostavan tiedon lähteille – ja tuoda lisää virtaa vuorovaikutukseen.

”Kun ihmiset näkevät eri vaihtoehdot virtuaalisena, myös nimby-ilmiö heikkenee”, uskoo Jama.

 

Yhteystiedot:

Teemu Jama
Teemu Jama Unit Manager, Urban Architecture
+358 207 864539
Susanna Harvio
Susanna Harvio Kehityspäällikkö, Development Manager
Tuija Pakkanen
Tuija Pakkanen Kaupunkianalyytikko