• Facebook
  • LinkedIn
  • Youtube
 
Finland  
 
 

Talvihoitoa tarvelähtöisesti

Talvihoitoa on tehty perinteisesti ajoväylälähtöisesti. Aluksi määritellään autoilun pääreitit, jotka aurataan ensimmäisenä mukaan lukien myös niihin kuuluvat jalkakäytävät ja pyörätiet. Sama reitti ei kuitenkaan aina ole tärkeä sekä autoille, kävelijöille että pyöräilijöille. Kaikkien käyttäjien kannalta olisi parempi hoitaa jokaisen kulkumuodon tärkeimmät reitit ensin. Muutos kannattaa – käyttäjät ovat tyytyväisempiä ja rahaakaan ei kulu aiempaa enempää!

 

 

Suunnittelua yhdessä asukkaiden kanssa

Tarvelähtöisen suunnittelun tärkeimpänä vaiheena on käyttäjien tarpeen selvittäminen. Aiemmat selvitykset, liikennelaskennat, joukkoliikenteen reitit, palvelujen sijainti ja tulevaisuuden suunnitelmat toimivat tärkeänä tietopohjana. Jalankulun ja pyöräilyn osalta liikennelaskennat ja tieto asukkaiden käyttämistä reiteistä on kuitenkin usein hyvin puutteellista. Tietoa on tarpeen täydentää asukkaiden avulla; kyselyin, keskusteluin tai vaikka vuorovaikutteisten pelien avulla.

Kuopion keskustan kunnossapitoluokituksen päivitystyössä kaupunkilaisten käyttämiä reittejä päätettiin selvittää karttapohjaisella nettikyselyllä. Kaupunkilaiset ottivat kyselyn hyvin vastaan ja innostuivat antamaan yli 700 vastausta. Kyselystä saatu data asukkaiden käyttämistä reiteistä jalan, pyörällä ja autolla antoi työlle merkittävän lisäarvon. Vastauksista näkyy selvästi, että eri liikkumismuotojen tärkeimmät reitit ovat erilaiset.

 

Nettikyselyistä saatavan suuren massan antaman tiedon lisäksi asukkaiden näkemyksiä on tarpeen syventää yhteisellä suunnittelulla ja vuoropuhelulla. Kolmen päivän mittainen työpajojen sarja eli WorkCafe antoi Kuopiossa mahdollisuuden keskustella eri käyttäjäryhmien kanssa sekä parannustarpeista että kohteista, joissa kunnossapidon tasoa voitaisiin madaltaa. Menetelmän ajatuksena on se, että edellisten työpajojen tulokset ovat seuraavien nähtävillä, jolloin niitä voi kommentoida ja työtä saadaan kehitettyä yhdessä kohti kaikkien hyväksymää tulosta.

Luokituksen lisäksi muutoksia toimintatapoihin

Ajatus siitä, että ajoradan ja sen rinnalla olevan jalkakäytävän ja pyörätien kunnossapitoluokan tulee olla sama aurauksen takia ei usein pidä paikkaansa. Pyörätiet hoidetaan useimmiten eri kalustolla kuin ajoradat ja niiden hoito voi olla annettu eri urakoitsijalle, jolloin samankin hoitoluokan kadulla ajoradan ja pyörätien auraaminen tapahtuu eri aikaan. Tämä antaa hyvän pohjan erottaa jalkakäytävien ja pyöräteiden hoito omaksi, käyttäjiä paremmin palvelevaksi kokonaisuudekseen.

Kunnossapitoluokituksen ja kunnossapidon kriteerien toimivuuden lisäksi hyvään lopputulokseen vaaditaan kunnossapitäjiltä käyttäjien tarpeita ymmärtävää asennetta ja tarkkuutta yksityiskohtiin. Loskan jäätyminen pyöräteille tai ajoradan aurauslumien kasautuminen suojateiden ja bussipysäkkien kohdille ovat tyypillisiä esimerkkejä tästä. Jokaisen yksityiskohdan kirjoittaminen laatukriteereihin on haastavaa. Ratkaisuna voisi olla uudenlaiset käyttäjäpalautteen huomioon ottavat urakkamallit tai koulutus ja vuoropuhelu.

Muutos ei ole rahasta kiinni

Monissa kunnissa kukkaronnyörejä kiristetään ja varaa kunnossapitobudjetin kasvattamiseen ei ole. Käyttäjiä paremmin palveleva talvihoitoluokitus ei kuitenkaan ole rahasta kiinni. Tavoitteena muutoksessa voidaan pitää kustannusneutraaliutta – kun toisaalla parannetaan kunnossapitoa, niin toisaalla sitä vastaavasti vähennetään. Tärkeitä on, että kävelijöiden, pyöräilijöiden, autojen ja bussien tärkeimmät reitit on hoidettu ensin ja laadukkaimmin. Silloin käyttäjän on helpompi ymmärtää ja hyväksyä hiljaisempien reittien huonompi kunnossapito.

 

Yhteystiedot:

Kaisa Karhula
Kaisa Karhula Project Manager